Ei väsytäkkään... ja vaikka lupasin ja vannoin itselleni etten sitten ala täällä jauhamaan vain suhdeasioita, niin tietenkin piti.. nimittäin syynä tähän unettomuuteen on universaali ongelma naisen ja miehen välisestä ystävyydestä tai siitä voiko sitä olla olemassa.

En pidä itseäni mitenkään mustasukkaisena (tai ehkä olen kun se piti tähän heti alkuun kirjoittaa) mutta yllätyin itsekin vähän reaktiotani kun siippa soitti innostuneena työkaverinsa (se nainen tässä kuvassa) päättyneestä suhteesta.
"Se jätkä  ei saanut hommaa koskaan loppuun vaan teki työt itse aktin jälkeen ihan omin voimin, eikä kuulemma tiennyt edes mitä e-leikki on"- töräytteli jätkäk:ni luuriin kuin 5-v poika ja kihitteli päälle.

Spontaani reaktio oli et jaha, tälläsia te sit puhutte sen uuden sydänystäväsi kanssa (siis tämä nainen taas) illat. En tiedä onko tämä joku alkukantainen 6 aisti samantapaan kuin se että naiset katsoo p-elokuvia itsekin, mutta ei voi sietää että miehensä tekevät sitä. Tyyliin - täytyy suojella pesuetta ulkopuolisilta uhkilta. Järki (tämä hallittavissa oleva osa) sanoo, että ok, ei mulla mitään niitä p-elokuvia vastaan ole, mutta jostakin aivojen takalohkon takaa työntyy esiin naarasvaisto, jota kuitenkin vituttaa.

Sama tämän nainen-mies ystävyyden kanssa. En oikein tiedä mitä tiedän. Taas tämä järki on toisaalta että ok, mutta jotenkin kuitenkin että ei se nyt kuitenkaan tuon tasoisissa jutuissa. Ja kun vielä päälle sanotaan, kun vastaan, että jahas, et kai vain puhu meidän asioista, on vastaus lähinnä hyökkäävä tapaan.." miksi sun pitää heti ajatella noin. Me ollaan kavereita ihan kuin kenen muunkin mun kaverin kanssa. Ei se merkkaa mitään et se on likka ja mä oon jätkä."...hmmm... kuka uskottelee ja kenelle.. eihän tässä siitä ollut kyse...

Toisaalta itsellänikin on useita  miespuolisia ystäviä, eikä siinä mitään, mut ehkä se raja menee noissa kokemusten kertoilussa, oli sitten lyhyempi tai pidempi suhde jolle nauretaan, vai?